Keravan katselu kannattaa aloittaa kävelykadulta, jota koristavat monet julkiset veistokset ja muu taide. Radan alittavassa Sampolan alikulkutunnelissa on taideteos ”Huovien Tarina” jonka on tehnyt Alpo Jaakola. Muista julkisista taideteoksista tunnetuimpia on Sirkushevonen, veistos joka seisoo kävelykadun alussa. Keravan tori, joka on kadun varrella, on auki ympäri vuoden; kesällä alueella on paljon erilaisia tapahtumia, kadun varrella on myös Aurinkomäen lava jolla on usein musiikkiesityksiä. Kannattaakin ensin tarkistaa vaikkapa Keravan kaupungin sivuilta, mitkä tapahtumat ovat ajankohtaisia.Taide- ja museokeskus Sinkka järjestää erilaisia näyttelyitä, luentoja, teatteriesityksiä ja työpajoja. Siihen kuuluvat myös Keravan taidemuseo, joka pitää vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, ja Keravan Museo joka on kaupungin historiallinen museo. Keskuksessa on myös museokauppa ja kahvila.

Kerava ei ole tunnettu kulinarismin kehtona, muttei sen hautanakaan: vierailijan ei tarvitse olettaa nälkiintyvänsä tai joutuvansa valitsemaan vain pizzan ja kebabin välillä. Arkipäivänä laadukasta lounasta erittäin kohtuulliseen hintaan tarjoaa Opera, ammattikoulun opetusravintola. Ravintola on perinteinen valkopöytäliinainen, menu vaihtuu päivittäin. Annoksista löytyy perinteisiä suosikkeja kuten leikkeitä ja hiukan eksoottisempiakin ruokalajeja. Toinen arvostettu lounaspaikka on Maku & Pala, jossa on lounasbuffet – lounastaja saa kuitenkin katsoa kelloa tarkkaan sillä paikka on auki vain 10.30-13.30. Muulloin se toimii pitopalveluna.Kiinalaisia ravintoloita Keravalla on useita, Punainen Tähti tarjoaa myös sushia ja thairuokia. Pitkän aikaa toiminut Onnellinen Kana taas keskittyy kuten nimi osoittaa kanaan. Ravintolan salaatteja on kehuttu, myös mm. pastaa ja kanapurilaisia löytyy menyyltä.

Kirjastotoiminnalla on Keravalla pitkät perinteet, ensimmäiset lainakirjastot perustettiin kansakoululaitoksen yhteyteen 1800-luvun lopulla, mutta kirjoja saivat lainata muutkin kuin oppilaat tai opettajat. Silloin vielä kirjojen lainaamisesta perittiin maksu. Myös VPK:lla oli kirjasto, jossa kylläkin oli vain noin 50 kirjaa. Keravan Työväenyhdistyksellä oli vilkasta kirjastotoimintaa – ironista kyllä sekä koulun että työväenyhdistyksen kokoelmat hävisivät vuoden 1918 tapahtumien keskellä. KTY:n kirjasto saatiin kuitenkin uudelleen toimintaan, ja se suljettiin vasta 1950, kysynnän laannuttua.Kauppalankirjasto aloitti toimintansa vuonna 1925, ja seuraavat 45 vuotta se vietti kiertolaiselämää, ehtien asustaa kymmenessä osoitteessa ennen kuin kaupunkiin rakennettiin varsinainen kirjastorakennus vuonna 1971. Kuten monessa muussakin kirjastossa, tilanahtaus oli käynyt huomattavaksi, ja uusi, moderni 900 neliön kirjasto lukunurkkauksineen ja lainauskameroineen olikin heti suosittu. Myös paljon muuta toimintaa kuten työväenopiston piirejä ja lasten elokuvakerho kokoontui kirjaston tiloissa – ja laajennussuunnitelmat aloitettiin saman tien. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan kokonaan uusi ja entistä isompi – 3500 neliötä, joista 500 Laurea-ammattikoulun kirjaston käytössä – kirjasto rakennettiin vuonna 2003. Kirjastossa on myös paljon muita tiloja harrastuskäyttöön, ja Pentinkulma-sali jossa pidetään tilaisuuksia konferensseista konsertteihin. Sali on nimetty Pantti Saarikosken mukaan, joka asui Keravalla 1973-74, ei siis Pentinkulman kylän mukaan johon Väinö Linna sijoitti suurromaaninsa ’Täällä Pohjantähden Alla’ tapahtumat.Keravan kirkko on vuodelta 1963, mutta sinne saatiin vuonna 1980 lasimaalaukset jotka on tehnyt Lauri Ahlgren. Karkussa syntynyt Ahlgren on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa aikoinaan, ja on ollut useamman taidekoulutuslaitoksen rehtori. Vuonna 1929 syntynyttä Ahlgrenia pidetään abstraktin värigrafiikan uranuurtajana Suomessa.Kuten monessa suomalaisessa kaupungissa, kesäaikaa värittävät monet festivaalit Keravallakin. Valkosipulifestivaali on erittäin suosittu, se järjestetään kävelykadulla joka kesä. Tarjolla on kaikkea joka maistuu ja tuoksuu valkosipulilta, oluesta kekseihin, ja erilaisia valkosipulituotteita mukaan ostettavaksi. Tietysti asiaan kuuluu myös elävä musiikki ja muut oheistapahtumat. Kerava Jazz järjestetään keväisin, ja sen ohjelmistoon kuuluu paljon kokeellista ja maailmamusiikkivaikutteista jazzmusiikkia. Toisin kuin Pori Jazz, pienimuotoinen festivaali ei ole laajentanut populaarimusiikin suuntaan.