Kirjastotoiminnalla on Keravalla pitkät perinteet, ensimmäiset lainakirjastot perustettiin kansakoululaitoksen yhteyteen 1800-luvun lopulla, mutta kirjoja saivat lainata muutkin kuin oppilaat tai opettajat. Silloin vielä kirjojen lainaamisesta perittiin maksu. Myös VPK:lla oli kirjasto, jossa kylläkin oli vain noin 50 kirjaa. Keravan Työväenyhdistyksellä oli vilkasta kirjastotoimintaa – ironista kyllä sekä koulun että työväenyhdistyksen kokoelmat hävisivät vuoden 1918 tapahtumien keskellä. KTY:n kirjasto saatiin kuitenkin uudelleen toimintaan, ja se suljettiin vasta 1950, kysynnän laannuttua.Kauppalankirjasto aloitti toimintansa vuonna 1925, ja seuraavat 45 vuotta se vietti kiertolaiselämää, ehtien asustaa kymmenessä osoitteessa ennen kuin kaupunkiin rakennettiin varsinainen kirjastorakennus vuonna 1971. Kuten monessa muussakin kirjastossa, tilanahtaus oli käynyt huomattavaksi, ja uusi, moderni 900 neliön kirjasto lukunurkkauksineen ja lainauskameroineen olikin heti suosittu. Myös paljon muuta toimintaa kuten työväenopiston piirejä ja lasten elokuvakerho kokoontui kirjaston tiloissa – ja laajennussuunnitelmat aloitettiin saman tien. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan kokonaan uusi ja entistä isompi – 3500 neliötä, joista 500 Laurea-ammattikoulun kirjaston käytössä – kirjasto rakennettiin vuonna 2003. Kirjastossa on myös paljon muita tiloja harrastuskäyttöön, ja Pentinkulma-sali jossa pidetään tilaisuuksia konferensseista konsertteihin. Sali on nimetty Pantti Saarikosken mukaan, joka asui Keravalla 1973-74, ei siis Pentinkulman kylän mukaan johon Väinö Linna sijoitti suurromaaninsa ’Täällä Pohjantähden Alla’ tapahtumat.Keravan kirkko on vuodelta 1963, mutta sinne saatiin vuonna 1980 lasimaalaukset jotka on tehnyt Lauri Ahlgren. Karkussa syntynyt Ahlgren on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa aikoinaan, ja on ollut useamman taidekoulutuslaitoksen rehtori. Vuonna 1929 syntynyttä Ahlgrenia pidetään abstraktin värigrafiikan uranuurtajana Suomessa.Kuten monessa suomalaisessa kaupungissa, kesäaikaa värittävät monet festivaalit Keravallakin. Valkosipulifestivaali on erittäin suosittu, se järjestetään kävelykadulla joka kesä. Tarjolla on kaikkea joka maistuu ja tuoksuu valkosipulilta, oluesta kekseihin, ja erilaisia valkosipulituotteita mukaan ostettavaksi. Tietysti asiaan kuuluu myös elävä musiikki ja muut oheistapahtumat. Kerava Jazz järjestetään keväisin, ja sen ohjelmistoon kuuluu paljon kokeellista ja maailmamusiikkivaikutteista jazzmusiikkia. Toisin kuin Pori Jazz, pienimuotoinen festivaali ei ole laajentanut populaarimusiikin suuntaan.