Category Archives: Vinkit

Urheilu Suomessa

Suomalaista urheilua voidaan tarkastella joko kilpaurheilun, penkkiurheilun tai kuntourheilun kannalta. Penkkiurheilu on tuttua hommaa monelle suomalaiselle, kukapa ei olisi jännittänyt leijonien puolesta jääkiekon MM-kisoissa tai seurannut Kimi Räikkösen taistoa F1-kisoissa. Kuntourheilusta taas tiedetään ainakin se, että kävely- tai juoksulenkkeily on yksi suosituimmista liikuntamuodoista, ehkäpä jopa yksi kaiken kaikkiaan suosituimmista harrastuksista. Kilpaurheilu on sitten aivan oma lukunsa, joka on joidenkin lajien osalta melkoisen synkkää seurattavaa.

Kun suomalaiset urheilijat alkoivat kirjoittaa nimiään historiankirjoihin, elettiin maassamme huippu-urheilun kulta-aikaa. Nykypäivänä, kun jo yhdenkin olympiamitalin saavuttaminen on maallemme varsin positiivinen ennuste kesäolympialaisissa, on melkoisen mielenkiintoista katsahtaa hiukan taaksepäin ja huomata, että Suomi oli vuosien 1908 ja 1936 välillä olympiamitalitaulukon neljäntenä. Toki paljon on muuttunut maailmassa niin poliittisesti kuin urheilullisestikin noista ajoista.

Paini ja yleisurheilu olivat suomalaisen urheilun kultakaivoksia kesälajien osalta, kun maamme huippu-urheilukenttä alkoi kehittyä. Sittemmin mukaan on tullut monenlaisia lajeja, kuten lumilautailu vuosituhannen alussa. Kesälajeista keihäänheitto on pysynyt suomalaisten pelikenttänä, kun taas Paavo Nurmen, Lasse Virénin ja muiden juoksijasuuruuksien jälkeen kestävyysjuoksussa ei ole enää saavutettu samanlaista menestystä.

Talvilajeissa suomalaiset ovat pärjänneet varsin hyvin niin jääkiekossa kuin hiihdossa ja mäkihypyssäkin. Myös yhdistetty on ollut varsin vahva laji jo aiemmin mainitun lumilautailun lisäksi. Jääkiekko on suuren yleisön suosikkilaji, jonka kahta maailmanmestaruutta on vuosina 1995 ja 2011 juhlittu varsin railakkaasti useamman päivän ajan. Suomalaiset hiihtäjät ovat nostaneet profiiliaan parin viimevuoden aikana, kun arvokisamitaleillakin on saatu taas herkutella surullisen kuuluisten Lahden vuoden 2001 doping-käryjen jälkeen. Mäkihyppy sitä vastoin ei yhdistetyn tavoin ole entisellä tasollaan. Janne Ahosen viiden mäkiviikon voittoputki ja Samppa Lajusen Salt Lake Cityn kolme olympiakultaa ovat enää vain haaleita muistoja.

Kesän parhaat tapahtumat

Kevään ja kesän kattaus Suomen suurimmista tapahtumista sisältää paljon kulttuuria. Olemme poimineet muutaman huipputärpin ympäri Suomen kesän ja alkusyksyn tapahtumakirjosta.

Tammerkosken sillalla 1.7.–8.7.

Tammerkosken sillalla on koko perheelle suunnattu kaupunkitapahtuma keskellä Tamperetta. Ilmaista päiväohjelmaa löytyy kaikkiin makuihin, myös perheen pienimpien. Musiikilla on suuri rooli tässä tapahtumassa, sillä löytyypä Tammerkosken sillalta myös yhteislaulutilaisuuksia.

Helsinki Pride -kulkue ja puistojuhla 2.7.

Helsingissä vietetään Pride-viikkoa 27.6.–3.7. Viikon huipennus on lauantaina järjestettävä Helsinki Pride –kulkue ja puistojuhla. Tapahtuma on Suomen suurin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Tapahtuma on kaikille avoin.

Kotkan Meripäivät 28.–31.7.

Kotkan meripäivät on perinteikäs tapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1962.

Meripäivillä on lähes 200 erilaista tapahtumaa ja kymmeniä konsertteja. Meripäivien perinteisimpiä tapahtumia ovat Merimarkkinat ja avajaisparaati. Ohjelmaan kuuluu myös Meripäiväareena eli kolmipäiväinen musiikkitapahtuma, jonka esiintyjäkattaus tänä vuonna sisältää kotimaamme suosituimpia esiintyjiä. Monipuolinen ohjelmatarjonta sekä merellinen ja kansainvälinen tunnelma antavat puitteet viihtyä tässä tapahtumassa.

Habitare 7.9. – 11.9.

Habitare on Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma. Tapahtuma käynnistyy syyskuun 7. päivä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma on massiivinen paketti kaikkea mahdollista, mikä liittyy sisustamiseen hifi-tarjonnasta huonekaluihin ja seinämaaleihin.

Edellä mainittujen lisäksi Suomesta löytyy koko joukko musiikkifestivaali-, kesäteatteri-, urheilu- ja lastentapahtumia. Koska makuasioista ei kannata kiistellä ja jos näistä mikään ei ole makuusi, käy katsomassa koko paletti täältä: tapahtumainfo.fi

Keravalainen jääkiekko

Keravalla toimii kaksi jääkiekkoseura KJT Hockey. Se on jääkiekon harrastamiseen ja valmentamiseen keskittynyt seura, josta pelaajat joilla on valmiuksia ammattilaisiksi voivat siirtyä joukkuepelaajiksi: seuran edustusjoukkueita ovat HC Keski-Uusimaa, KJT Tuuski, joka pelaa Suomisarjassa ja KJT Naiset, joka pelaa naisten SM sarjassa. KJT Naiset ei ole viime aikoina menestynyt kovin hyvin.

HC Keski-Uusimaa, usein lyhennettynä HCK, pelaa Suomen toiseksi korkeimmassa sarjassa, Mestiksessä, jossa se on nyt sijalla 5. Sekä Mestiksen että Valioliigan otteluista voi lyödä vetoa betsafe.com sivustolla, ja Mestiksen otteluita voi seurata Elisa Viihteen kanavalta. Joukkueen tunnus on valkoinen leijonanpää oranssi-sinisellä taustalla: värit ovat siis samat kuin Tapparan.

Jokipoikia vastaan marraskuussa käydyssä ottelussa tähtipelaajaksi nousi HCK:n vasen laitahyökkääjä Kristian Ruisma, joka teki ensimmäisen voittomaalin. Rumiakin otteita käyttänyt Jokipojat hävisi ottelun 4-2, hyvästä aloituksesta huolimatta: voitto oli jo neljäs peräkkäinen keravalaiselle joukkueelle. Sarjassa HCK otti neljän pisteen keulan Jokipoikiin nähden.

Pistepörssissä Kristian Ruisma on HCK:n menestynein pelaaja. Muutaman sijan hänen jälkeensä löytyy Roope Ranta, joka teki Jokipoikia vastaan käydyn ottelun viimeisen maalin.

Entä mikä on historia HCK:n takana?

Jos sukelletaan oikein syvälle nimen taakse, päädymme 60-luvulle ja Keravan Pallokerhon nimellä aloittaneeseen joukkueeseen. Vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin alettiin puhua jo jääkiekkokulttuurista, kun Keravan Shakersiksi nimetty joukkue, joka irroitettiin Pallokerhosta, lähti kehittämään toimintaa eteenpäin. Shakers pelasi nykyistä Suomi-seuraa vastaavassa liigassa jo 80-luvun lopussa, mutta taloudelliset ongelmat lopettivat miltei koko jääkiekon pelaamisen Keravalla. Mutta joukkueen ja taustahenkilöiden avulla nousi Sherwood Playboys kuin tuhkasta ja jääkiekko sai jatkua Keravalla. Eikä aina niin ryppyotsaisesti, joukkueessa nimittäin jaettiin vuosittain The Karvaisin selkä-trophy.

Joukkueen nimi vaihdettiin vuonna 2004 kuitenkin HC Keravaksi ja alettiin puhua lyhenteistä HC ja HCK. Joukkueen vanhaan logoon on otettu mallia NHL-joukkue New York Rangersilta. Logon kirjaimet tulivat ensin sanoista ”Kerava, Järvenpää, Tuusula” mutta ne voidaan myös ajatella ”Keskiuusmaalaista Jääkiekkoa Tunteella” ja tämä kuvastaakin hyvin sitä intohimoa, jolla pelaajat joukkueeseen suhtautuvat. Uusi logo otettiin käyttöön vuonna 2011.

Urheilua Keravan seudulla

Keski-Uudellamaalla voi harrastaa kaikkia Suomessa yleisiä lajeja, joskin laskettelupaikat ovat aika harvassa. Jääkiekko on suosittu laji, kuten kaikkialla, ja talviurheilulajeista myös murtomaahiihdolle on hyvät mahdollisuudet. Keravalla on myös tekolumilatu. Oulussa syntynyt mutta järvenpääläistynyt Ossi Kanervo on lupaava jäätanssija, joka on muun muassa sijoittunut hyvin Finlandia Trophy-kisassa parinsa Henna Lindholmin kanssa. Keravalla on oma jäähalli, jossa harjoittelumahdollisuudet löytyvät myös harrastelijoille.

Uimiseen on Suomessa yleensä hyvät tilat, ja Keravallakin on uimahalli. Keravan Uimarit Ry keksittyy erityisesti nuorisotyöhön, ja järjestää uimakilpailuja ja –kouluja: Luonnonrantojen suhteen Keravaa ei ole juuri siunattu, tosin lähikunnissa uimarantoja löytyy. Savinen Keravanjoki on uimakelpoinen, mutta kapea ja sameavetinen.

Keravalla toimii naisten korisliigan joukkue Kerava Energia Team. Joukkueessa on monia ulkomaillakin kokemusta saaneita pelaajia, kuten Yhdysvalloissa pelannut ghanalaissyntyinen Rosetta Adzasu. Rosetta on ennen Keravaa pelannut Washington Staten joukkueessa. Koriskauden 2013/14 avausottelussa Forssan alkua vastaan loistivat myös Mollie Williams ja Rosa Pakarinen, ja jännittävä ottelu päättyi täpärästi Keravalaisten voittoon.

Kamppailulajit ovat hyvin edustettuina, Keravalta löytyy korealaisten Han Moo Do ja Tae Kwon Do –lajien seurat, samoin Thai-nyrkkeilyn. Jo vuonna 1980 perustettu Keravan Nyrkkeilijät Ry tarjoaa mahdollisuudet kuntonyrkkeilyn harjoitteluun, mutta sillä on myös kattava aikataulu kilpanyrkkeilyn pariin pyrkiville.

Joukkuelajeista jääkiekon ohella jalkapallolla ja pesiksellä on omat seuransa Keravalla. Esimerkiksi nuorten ja lasten jalkapalloseura Keravan Pallo -75 on Uudenmaan suurimpia nuorten urheilujärjestöjä, jolla on 800 pelaajaa kirjoissaan! Valmentajiakin on rekisteröity 200.

Koulutus Keravalla

schoolKeravalla toimii useita peruskouluja ja lukioita, ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Laureassa voi opiskella tradenomiksi, sairaanhoitajaksi tai restonomiksi, joka on ravitsemus- ja matkailualan tutkinto. Laureassa voi suorittaa opintoja myös englanniksi, ja kaikilta aloilta on tarjolla sekä AMK että ylempi AMK tason tutkinto. Laurea on hajasijoitettu, toimipisteitä on muun muassa Lohjalla ja Hyvinkäällä, Keravan yksikössä voi opiskella liiketaloutta ja tietojenkäsittelyä.

Keuda-aikuisopistossa on tarjolla täydennys- ja jatkokoulutusta, ja myös tutkintoon johtavaa koulutusta usealla alalla, ja siellä järjestetään myös työvoimakoulutusta. Aloja on useita, esimerkiksi ympäristöalalta voi valita puutarha-, floristiikka- ja maatalousalojen opintolinjoja. Tekniikan alalta voi opiskella monia rakennusalan ammatteja ja myös palvelu- ja liiketalousalalta löytyy vaihtoehtoja.

Hotelleja Keravalla

hotelRautatieaseman välittömässä läheisyydessä on edullinen Hotel Cosmopoli, jossa on muutamia kahden hengen huoneita kylpyhuoneella ja yökerho – hotellissa ei oteta vastaan lapsia eikä lemmikkieläimiä. Keravalla ei ole muita hotelleja, jos ei humoristisesti kutsu vankilaa ”hotelliksi”. Mainitaanhan laulussa toveri Virtasesta ”Ohranan hotelli” joka tuskin saisi montaa tähteä Tripadvisor-sivuilla.

Lähimmät hotellit sijaitsevat naapurikunnissa Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mainitaksemme pari niistä, Tuusulassa on Hotelli Krapi, pieni, vanhaan tiilinavettaan rakennettu tunnelmallinen hotelli maaseudun rauhassa, suosittu häidenviettopaikka. Järvenpäästä löytyy Scandic ketjun hotelli, hieman enemmän modernia luksusta haluaville, sekin rautatieaseman läheisyydessä. Scandic Järvenpäässä on saunaosasto ja uima-allas.

Nähtävyyksiä Keravalla

Keravan katselu kannattaa aloittaa kävelykadulta, jota koristavat monet julkiset veistokset ja muu taide. Radan alittavassa Sampolan alikulkutunnelissa on taideteos ”Huovien Tarina” jonka on tehnyt Alpo Jaakola. Muista julkisista taideteoksista tunnetuimpia on Sirkushevonen, veistos joka seisoo kävelykadun alussa. Keravan tori, joka on kadun varrella, on auki ympäri vuoden; kesällä alueella on paljon erilaisia tapahtumia, kadun varrella on myös Aurinkomäen lava jolla on usein musiikkiesityksiä. Kannattaakin ensin tarkistaa vaikkapa Keravan kaupungin sivuilta, mitkä tapahtumat ovat ajankohtaisia.

Taide- ja museokeskus Sinkka järjestää erilaisia näyttelyitä, luentoja, teatteriesityksiä ja työpajoja. Siihen kuuluvat myös Keravan taidemuseo, joka pitää vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, ja Keravan Museo joka on kaupungin historiallinen museo. Keskuksessa on myös museokauppa ja kahvila.

Ravintoloita Keravalla

Kerava ei ole tunnettu kulinarismin kehtona, muttei sen hautanakaan: vierailijan ei tarvitse olettaa nälkiintyvänsä tai joutuvansa valitsemaan vain pizzan ja kebabin välillä. Arkipäivänä laadukasta lounasta erittäin kohtuulliseen hintaan tarjoaa Opera, ammattikoulun opetusravintola. Ravintola on perinteinen valkopöytäliinainen, menu vaihtuu päivittäin. Annoksista löytyy perinteisiä suosikkeja kuten leikkeitä ja hiukan eksoottisempiakin ruokalajeja. Toinen arvostettu lounaspaikka on Maku & Pala, jossa on lounasbuffet – lounastaja saa kuitenkin katsoa kelloa tarkkaan sillä paikka on auki vain 10.30-13.30. Muulloin se toimii pitopalveluna.

Kiinalaisia ravintoloita Keravalla on useita, Punainen Tähti tarjoaa myös sushia ja thairuokia. Pitkän aikaa toiminut Onnellinen Kana taas keskittyy kuten nimi osoittaa kanaan. Ravintolan salaatteja on kehuttu, myös mm. pastaa ja kanapurilaisia löytyy menyyltä.

Kulttuuria Keravalla

Kirjastotoiminnalla on Keravalla pitkät perinteet, ensimmäiset lainakirjastot perustettiin kansakoululaitoksen yhteyteen 1800-luvun lopulla, mutta kirjoja saivat lainata muutkin kuin oppilaat tai opettajat. Silloin vielä kirjojen lainaamisesta perittiin maksu. Myös VPK:lla oli kirjasto, jossa kylläkin oli vain noin 50 kirjaa. Keravan Työväenyhdistyksellä oli vilkasta kirjastotoimintaa – ironista kyllä sekä koulun että työväenyhdistyksen kokoelmat hävisivät vuoden 1918 tapahtumien keskellä. KTY:n kirjasto saatiin kuitenkin uudelleen toimintaan, ja se suljettiin vasta 1950, kysynnän laannuttua.

Kauppalankirjasto aloitti toimintansa vuonna 1925, ja seuraavat 45 vuotta se vietti kiertolaiselämää, ehtien asustaa kymmenessä osoitteessa ennen kuin kaupunkiin rakennettiin varsinainen kirjastorakennus vuonna 1971. Kuten monessa muussakin kirjastossa, tilanahtaus oli käynyt huomattavaksi, ja uusi, moderni 900 neliön kirjasto lukunurkkauksineen ja lainauskameroineen olikin heti suosittu. Myös paljon muuta toimintaa kuten työväenopiston piirejä ja lasten elokuvakerho kokoontui kirjaston tiloissa – ja laajennussuunnitelmat aloitettiin saman tien. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan kokonaan uusi ja entistä isompi – 3500 neliötä, joista 500 Laurea-ammattikoulun kirjaston käytössä – kirjasto rakennettiin vuonna 2003. Kirjastossa on myös paljon muita tiloja harrastuskäyttöön, ja Pentinkulma-sali jossa pidetään tilaisuuksia konferensseista konsertteihin. Sali on nimetty Pantti Saarikosken mukaan, joka asui Keravalla 1973-74, ei siis Pentinkulman kylän mukaan johon Väinö Linna sijoitti suurromaaninsa ’Täällä Pohjantähden Alla’ tapahtumat.

Keravan kirkko on vuodelta 1963, mutta sinne saatiin vuonna 1980 lasimaalaukset jotka on tehnyt Lauri Ahlgren. Karkussa syntynyt Ahlgren on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa aikoinaan, ja on ollut useamman taidekoulutuslaitoksen rehtori. Vuonna 1929 syntynyttä Ahlgrenia pidetään abstraktin värigrafiikan uranuurtajana Suomessa.

Kuten monessa suomalaisessa kaupungissa, kesäaikaa värittävät monet festivaalit Keravallakin. Valkosipulifestivaali on erittäin suosittu, se järjestetään kävelykadulla joka kesä. Tarjolla on kaikkea joka maistuu ja tuoksuu valkosipulilta, oluesta kekseihin, ja erilaisia valkosipulituotteita mukaan ostettavaksi. Tietysti asiaan kuuluu myös elävä musiikki ja muut oheistapahtumat. Kerava Jazz järjestetään keväisin, ja sen ohjelmistoon kuuluu paljon kokeellista ja maailmamusiikkivaikutteista jazzmusiikkia. Toisin kuin Pori Jazz, pienimuotoinen festivaali ei ole laajentanut populaarimusiikin suuntaan.