Category Archives: Vinkit

Herkkuja Suomesta

Kun kuulee sanaparin suomalainen ruoka, mieleen tulvahtaa ensimmäisenä ruisleipä, mustamakkara ja mämmi – nuo rukiiset, pelottavan näköiset herkkumme. Suomalainen ruoka on kuitenkin paljon muutakin, mutta myönnettäköön että vilja näyttelee suurta roolia ruokakulttuurissamme. Edelleen myös juurekset, peruna ja kaali ovat suosittuja raaka-aineita.

Itäsuomalaiseen ruokaperinteeseen on antanut vahvan vaikutteensa venäläinen keittiö. Sen perintönä Savonlinna–Lappeenranta – akselilla, ja hieman kauempanakin, herkutellaan liha- tai kasvitäytteisillä piirakoilla. Marjoista puolestaan leivotaan makeita piirakoita, kuten esimerkiksi mustikkarättänää (tunnetaan myös nimellä rönttönen), eli ruiskuoressa paistettua mustikkapiirakkaa. Eikä myöskään voi unohtaa savolaista kansallisherkkuamme, kalakukkoa, joka sisältää rukiiseen pohjaan leivottua silavaa ja pikkukalaa – ahventa tai muikkua.

Länttä kohden siirryttäessä Hämeessä sekoittuvat lännen ja idän erikoisuudet mutta perinteiset happamat piimäjuustot ovat kuitenkin alueen oma erikoisuus. Veripohjaiset ruokalajimme juontavat juurensa Pohjanmaalle, jossa on ollut runsaasti karjaa. Suomalainen klassikko, verilettu, on sekin peräisin pohjalaisesta ruokaperinteestä.

Suomalaisen ruoan kulmakiviä ovat perinteisesti olleet perunan lisäksi juurekset ja kaali. Suomalaisessa ruoassa ovat myös tärkeässä roolissa metsän antimet: marjat ja sienet, sekä riista. Puhtaasta luonnosta onkin hyvä käydä noutamassa runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja sisältäviä sieniä ja marjoja. Vapaana kasvaneen riistan liha on erityisen hyvää, eikä huonoa omatuntoa tarvitse potea.

Modernit tendenssit ja maailman ruokatrendit saavuttavat myös suomalaiset ruoanlaittajat nykyisin nopeasti. Kuitenkin tuntuu siltä, että perinteiset suomalaiset maut ovat pitäneet pintansa tai jopa nostaneet suosiotaan viime aikoina. Lieneekö yleisellä maailmantalouden tilanteella asiaan oma vaikutuksensa vai liekö sattumaa. Kukapa tietää, mutta aito suomalainen ruoka on parhaimmillaan puhdasta, tuoretta ja yksinkertaisuudessaan herkullista!

Kesälomamatkan erilaiset kohteet

Kesäinen Suomi tarjoaa silmäniloa ja nähtävyyksiä kaikenlaiseen kokemisen ja näkemisen nälkään. Luontoa rakastaville pohjoisen karu luonto ja tunturit ovat ainutlaatuinen elämys, kun taas kulttuurielämyksiä kaipaavalle kaupunkiemme historiasta löytyy mielenkiintoisia kohteita.

Listasimme neljä erilaista, ehdottomasti tutustumisenarvoista kohdetta ympäri Suomea. Lisää kohteita löydät helposti myös hakukoneiden avulla verkosta.

Aboa Vetus & Ars Nova, Turku

Aboa Vetus & Ars Nova on erikoinen museo keskellä Turkua. Vierailija pääsee sukeltamaan Suomen vanhimman kaupungin historiaan maanalaisen rauniokorttelin avulla. Arkeologinen kaivaus paljasti uskomattoman upean ja hyvin säilyneen vanhan korttelin, josta tehtiin nähtävyys. Museoon on helppo löytää, se sijaitsee aivan Aurajoen kupeessa, keskellä kaupunkia.

Bomban talo, Nurmes

Bomban talo on osa Bomban karjalaiskylän nähtävyyksiä. Kylä esittelee perinteistä karjalaista rakentamista ja ruokakulttuuria. Bomban talo on kopio vuonna 1855 rakennetusta karjalaistalosta. Sen sijaitsi kauniin Pielisen rannalla ja koristeellisuus ovat näkemisen arvoisia.

Harjun Vesilinna, Jyväskylä

Jyväskylän sydämessä on kaunis harjualue, jolla sijaitsee muun muassa kaupungin urheilukenttä ja Vesilinna. Vesilinna on vuonna 1952 valmistunut alun perin vesi- ja näköalatorniksi rakennettu jykevä tiilirakennus, jonka katolta kesäisin soitetaan joka ilta klo 20 niin kutsuttu iltasoitto.

Valtionhotelli, Punkaharju

Punkaharjun Valtionhotellilla on pitkä historia. Alun perin vuonna 1845 Nikolai I:n metsänvartijan taloksi rakennettu ja sittemmin runsaasti laajennettu rakennus on kokenut monenlaisia vaiheita. Rakennus toimii edelleen hotellina ja on ehdottomasti hurmaavan kaunis nähtävyys. Jättimäinen pitsihuvila sijaitsee upeissa maisemissa Punkaharjun harjualueella.

Jääkiekko pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulta löytyy kaksi nykyisin SM-Liigassa pelaavaa joukkuetta, HIFK ja Espoon Blues. Helsinkilänen Jokerit siirtyi KHL:ään, kun Hjallis Harkimo päätti myydä joukkueen suomalaisvenäläiselle Gennadi Timtsenkolle. Tämän jälkeen narriseura onkin niittänyt menestystä KHL:n Bobrov-divisioonassa, jonka joukkue voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolelta tulevana joukkueena. Vantaaltakin löytyy jääkiekkoseura, Kiekko-Vantaa, joka pelaa SM-Liigasta yhtä alemmalla sarjatasolla, Mestiksessä.

Suomen SM-Liigassa pelaava HIFK on sarjatasollaan pelaavista joukkueista vanhin. Joukkue oli mukana jo vuoden 1928 SM-sarjassa. Kaudesta 1975-1976 joukkue on ollut mukana SM-sarjassa ja onkin yksi neljästä joukkueesta, joka on ollut tauotta sarjassa tuosta kaudesta lähtien. HIFK:n kotihalli on Töölössä Nordenskjöldinkadulla sijaitseva Helsingin jäähalli. Jokereiden ja HIFK:n ottelut olivat, ensiksi mainitun joukkueen vielä pelatessa Suomen sarjassa, odotettuja kohtaamisia. Vaikka helsinkiläiset jääkiekkofanit ovat saaneet kaksi suurta joukkuetta kotikaupunkiinsa, ei molempien kannattaminen ole missään tapauksessa ollut vaihtoehto. Suosikkijoukkue polveutuu isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Jokerien siirtyminen KHL:ään poisti tietysti herkullisen paikalliskamppailuasetelman, mutta uskollisimmat Jokeri-kannattajat seuraavat suosikkijoukkueensa uraa myös itärajan takana. Ja onpa faneilla tosiaan syytä ylpeyteenkin, sillä joukkueen ura on kulkenut KHL:n läntisessä divisioonassa melko mukavasti. Kun Jokerien ilmoitettiin siirtyvän KHL:ään, alkoi spekulaatio siitä, saadaanko Espoon Bluesista samantyyppinen vastustaja HIFK:lle kuin Jokerit olivat ja siirtyvätkö Jokerikannattajat kannustamaan Bluesia SM-liigan voittoon. Nyt muutama vuosi KHL-uutisen jälkeen voidaan sanoa, etteivät Jokeri-kannattajat ainakaan suurissa määrin ole vaihtaneet leiriä, eikä Bluesin ja HIFK:n peleihin ole saatu aivan samanlaista sähköä kuin Jokerit-HIFK-kamppailuissa nähtiin.

Urheilu Suomessa

Suomalaista urheilua voidaan tarkastella joko kilpaurheilun, penkkiurheilun tai kuntourheilun kannalta. Penkkiurheilu on tuttua hommaa monelle suomalaiselle, kukapa ei olisi jännittänyt leijonien puolesta jääkiekon MM-kisoissa tai seurannut Kimi Räikkösen taistoa F1-kisoissa. Kuntourheilusta taas tiedetään ainakin se, että kävely- tai juoksulenkkeily on yksi suosituimmista liikuntamuodoista, ehkäpä jopa yksi kaiken kaikkiaan suosituimmista harrastuksista. Kilpaurheilu on sitten aivan oma lukunsa, joka on joidenkin lajien osalta melkoisen synkkää seurattavaa.

Kun suomalaiset urheilijat alkoivat kirjoittaa nimiään historiankirjoihin, elettiin maassamme huippu-urheilun kulta-aikaa. Nykypäivänä, kun jo yhdenkin olympiamitalin saavuttaminen on maallemme varsin positiivinen ennuste kesäolympialaisissa, on melkoisen mielenkiintoista katsahtaa hiukan taaksepäin ja huomata, että Suomi oli vuosien 1908 ja 1936 välillä olympiamitalitaulukon neljäntenä. Toki paljon on muuttunut maailmassa niin poliittisesti kuin urheilullisestikin noista ajoista.

Paini ja yleisurheilu olivat suomalaisen urheilun kultakaivoksia kesälajien osalta, kun maamme huippu-urheilukenttä alkoi kehittyä. Sittemmin mukaan on tullut monenlaisia lajeja, kuten lumilautailu vuosituhannen alussa. Kesälajeista keihäänheitto on pysynyt suomalaisten pelikenttänä, kun taas Paavo Nurmen, Lasse Virénin ja muiden juoksijasuuruuksien jälkeen kestävyysjuoksussa ei ole enää saavutettu samanlaista menestystä.

Talvilajeissa suomalaiset ovat pärjänneet varsin hyvin niin jääkiekossa kuin hiihdossa ja mäkihypyssäkin. Myös yhdistetty on ollut varsin vahva laji jo aiemmin mainitun lumilautailun lisäksi. Jääkiekko on suuren yleisön suosikkilaji, jonka kahta maailmanmestaruutta on vuosina 1995 ja 2011 juhlittu varsin railakkaasti useamman päivän ajan. Suomalaiset hiihtäjät ovat nostaneet profiiliaan parin viimevuoden aikana, kun arvokisamitaleillakin on saatu taas herkutella surullisen kuuluisten Lahden vuoden 2001 doping-käryjen jälkeen. Mäkihyppy sitä vastoin ei yhdistetyn tavoin ole entisellä tasollaan. Janne Ahosen viiden mäkiviikon voittoputki ja Samppa Lajusen Salt Lake Cityn kolme olympiakultaa ovat enää vain haaleita muistoja.

Kesän parhaat tapahtumat

Kevään ja kesän kattaus Suomen suurimmista tapahtumista sisältää paljon kulttuuria. Olemme poimineet muutaman huipputärpin ympäri Suomen kesän ja alkusyksyn tapahtumakirjosta.

Tammerkosken sillalla 1.7.–8.7.

Tammerkosken sillalla on koko perheelle suunnattu kaupunkitapahtuma keskellä Tamperetta. Ilmaista päiväohjelmaa löytyy kaikkiin makuihin, myös perheen pienimpien. Musiikilla on suuri rooli tässä tapahtumassa, sillä löytyypä Tammerkosken sillalta myös yhteislaulutilaisuuksia.

Helsinki Pride -kulkue ja puistojuhla 2.7.

Helsingissä vietetään Pride-viikkoa 27.6.–3.7. Viikon huipennus on lauantaina järjestettävä Helsinki Pride –kulkue ja puistojuhla. Tapahtuma on Suomen suurin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Tapahtuma on kaikille avoin.

Kotkan Meripäivät 28.–31.7.

Kotkan meripäivät on perinteikäs tapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1962.

Meripäivillä on lähes 200 erilaista tapahtumaa ja kymmeniä konsertteja. Meripäivien perinteisimpiä tapahtumia ovat Merimarkkinat ja avajaisparaati. Ohjelmaan kuuluu myös Meripäiväareena eli kolmipäiväinen musiikkitapahtuma, jonka esiintyjäkattaus tänä vuonna sisältää kotimaamme suosituimpia esiintyjiä. Monipuolinen ohjelmatarjonta sekä merellinen ja kansainvälinen tunnelma antavat puitteet viihtyä tässä tapahtumassa.

Habitare 7.9. – 11.9.

Habitare on Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma. Tapahtuma käynnistyy syyskuun 7. päivä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma on massiivinen paketti kaikkea mahdollista, mikä liittyy sisustamiseen hifi-tarjonnasta huonekaluihin ja seinämaaleihin.

Edellä mainittujen lisäksi Suomesta löytyy koko joukko musiikkifestivaali-, kesäteatteri-, urheilu- ja lastentapahtumia. Koska makuasioista ei kannata kiistellä ja jos näistä mikään ei ole makuusi, käy katsomassa koko paletti täältä: tapahtumainfo.fi

Keravalainen jääkiekko

Keravalla toimii kaksi jääkiekkoseura KJT Hockey. Se on jääkiekon harrastamiseen ja valmentamiseen keskittynyt seura, josta pelaajat joilla on valmiuksia ammattilaisiksi voivat siirtyä joukkuepelaajiksi: seuran edustusjoukkueita ovat HC Keski-Uusimaa, KJT Tuuski, joka pelaa Suomisarjassa ja KJT Naiset, joka pelaa naisten SM sarjassa. KJT Naiset ei ole viime aikoina menestynyt kovin hyvin.

HC Keski-Uusimaa, usein lyhennettynä HCK, pelaa Suomen toiseksi korkeimmassa sarjassa, Mestiksessä, jossa se on nyt sijalla 5. Sekä Mestiksen että Valioliigan otteluista voi lyödä vetoa betsafe.com sivustolla, ja Mestiksen otteluita voi seurata Elisa Viihteen kanavalta. Joukkueen tunnus on valkoinen leijonanpää oranssi-sinisellä taustalla: värit ovat siis samat kuin Tapparan.

Jokipoikia vastaan marraskuussa käydyssä ottelussa tähtipelaajaksi nousi HCK:n vasen laitahyökkääjä Kristian Ruisma, joka teki ensimmäisen voittomaalin. Rumiakin otteita käyttänyt Jokipojat hävisi ottelun 4-2, hyvästä aloituksesta huolimatta: voitto oli jo neljäs peräkkäinen keravalaiselle joukkueelle. Sarjassa HCK otti neljän pisteen keulan Jokipoikiin nähden.

Pistepörssissä Kristian Ruisma on HCK:n menestynein pelaaja. Muutaman sijan hänen jälkeensä löytyy Roope Ranta, joka teki Jokipoikia vastaan käydyn ottelun viimeisen maalin.

Entä mikä on historia HCK:n takana?

Jos sukelletaan oikein syvälle nimen taakse, päädymme 60-luvulle ja Keravan Pallokerhon nimellä aloittaneeseen joukkueeseen. Vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin alettiin puhua jo jääkiekkokulttuurista, kun Keravan Shakersiksi nimetty joukkue, joka irroitettiin Pallokerhosta, lähti kehittämään toimintaa eteenpäin. Shakers pelasi nykyistä Suomi-seuraa vastaavassa liigassa jo 80-luvun lopussa, mutta taloudelliset ongelmat lopettivat miltei koko jääkiekon pelaamisen Keravalla. Mutta joukkueen ja taustahenkilöiden avulla nousi Sherwood Playboys kuin tuhkasta ja jääkiekko sai jatkua Keravalla. Eikä aina niin ryppyotsaisesti, joukkueessa nimittäin jaettiin vuosittain The Karvaisin selkä-trophy.

Joukkueen nimi vaihdettiin vuonna 2004 kuitenkin HC Keravaksi ja alettiin puhua lyhenteistä HC ja HCK. Joukkueen vanhaan logoon on otettu mallia NHL-joukkue New York Rangersilta. Logon kirjaimet tulivat ensin sanoista ”Kerava, Järvenpää, Tuusula” mutta ne voidaan myös ajatella ”Keskiuusmaalaista Jääkiekkoa Tunteella” ja tämä kuvastaakin hyvin sitä intohimoa, jolla pelaajat joukkueeseen suhtautuvat. Uusi logo otettiin käyttöön vuonna 2011.

Urheilua Keravan seudulla

Keski-Uudellamaalla voi harrastaa kaikkia Suomessa yleisiä lajeja, joskin laskettelupaikat ovat aika harvassa. Jääkiekko on suosittu laji, kuten kaikkialla, ja talviurheilulajeista myös murtomaahiihdolle on hyvät mahdollisuudet. Keravalla on myös tekolumilatu. Oulussa syntynyt mutta järvenpääläistynyt Ossi Kanervo on lupaava jäätanssija, joka on muun muassa sijoittunut hyvin Finlandia Trophy-kisassa parinsa Henna Lindholmin kanssa. Keravalla on oma jäähalli, jossa harjoittelumahdollisuudet löytyvät myös harrastelijoille.

Uimiseen on Suomessa yleensä hyvät tilat, ja Keravallakin on uimahalli. Keravan Uimarit Ry keksittyy erityisesti nuorisotyöhön, ja järjestää uimakilpailuja ja –kouluja: Luonnonrantojen suhteen Keravaa ei ole juuri siunattu, tosin lähikunnissa uimarantoja löytyy. Savinen Keravanjoki on uimakelpoinen, mutta kapea ja sameavetinen.

Keravalla toimii naisten korisliigan joukkue Kerava Energia Team. Joukkueessa on monia ulkomaillakin kokemusta saaneita pelaajia, kuten Yhdysvalloissa pelannut ghanalaissyntyinen Rosetta Adzasu. Rosetta on ennen Keravaa pelannut Washington Staten joukkueessa. Koriskauden 2013/14 avausottelussa Forssan alkua vastaan loistivat myös Mollie Williams ja Rosa Pakarinen, ja jännittävä ottelu päättyi täpärästi Keravalaisten voittoon.

Kamppailulajit ovat hyvin edustettuina, Keravalta löytyy korealaisten Han Moo Do ja Tae Kwon Do –lajien seurat, samoin Thai-nyrkkeilyn. Jo vuonna 1980 perustettu Keravan Nyrkkeilijät Ry tarjoaa mahdollisuudet kuntonyrkkeilyn harjoitteluun, mutta sillä on myös kattava aikataulu kilpanyrkkeilyn pariin pyrkiville.

Joukkuelajeista jääkiekon ohella jalkapallolla ja pesiksellä on omat seuransa Keravalla. Esimerkiksi nuorten ja lasten jalkapalloseura Keravan Pallo -75 on Uudenmaan suurimpia nuorten urheilujärjestöjä, jolla on 800 pelaajaa kirjoissaan! Valmentajiakin on rekisteröity 200.

Koulutus Keravalla

schoolKeravalla toimii useita peruskouluja ja lukioita, ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Laureassa voi opiskella tradenomiksi, sairaanhoitajaksi tai restonomiksi, joka on ravitsemus- ja matkailualan tutkinto. Laureassa voi suorittaa opintoja myös englanniksi, ja kaikilta aloilta on tarjolla sekä AMK että ylempi AMK tason tutkinto. Laurea on hajasijoitettu, toimipisteitä on muun muassa Lohjalla ja Hyvinkäällä, Keravan yksikössä voi opiskella liiketaloutta ja tietojenkäsittelyä.

Keuda-aikuisopistossa on tarjolla täydennys- ja jatkokoulutusta, ja myös tutkintoon johtavaa koulutusta usealla alalla, ja siellä järjestetään myös työvoimakoulutusta. Aloja on useita, esimerkiksi ympäristöalalta voi valita puutarha-, floristiikka- ja maatalousalojen opintolinjoja. Tekniikan alalta voi opiskella monia rakennusalan ammatteja ja myös palvelu- ja liiketalousalalta löytyy vaihtoehtoja.

Hotelleja Keravalla

hotelRautatieaseman välittömässä läheisyydessä on edullinen Hotel Cosmopoli, jossa on muutamia kahden hengen huoneita kylpyhuoneella ja yökerho – hotellissa ei oteta vastaan lapsia eikä lemmikkieläimiä. Keravalla ei ole muita hotelleja, jos ei humoristisesti kutsu vankilaa ”hotelliksi”. Mainitaanhan laulussa toveri Virtasesta ”Ohranan hotelli” joka tuskin saisi montaa tähteä Tripadvisor-sivuilla.

Lähimmät hotellit sijaitsevat naapurikunnissa Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mainitaksemme pari niistä, Tuusulassa on Hotelli Krapi, pieni, vanhaan tiilinavettaan rakennettu tunnelmallinen hotelli maaseudun rauhassa, suosittu häidenviettopaikka. Järvenpäästä löytyy Scandic ketjun hotelli, hieman enemmän modernia luksusta haluaville, sekin rautatieaseman läheisyydessä. Scandic Järvenpäässä on saunaosasto ja uima-allas.

Nähtävyyksiä Keravalla

Keravan katselu kannattaa aloittaa kävelykadulta, jota koristavat monet julkiset veistokset ja muu taide. Radan alittavassa Sampolan alikulkutunnelissa on taideteos ”Huovien Tarina” jonka on tehnyt Alpo Jaakola. Muista julkisista taideteoksista tunnetuimpia on Sirkushevonen, veistos joka seisoo kävelykadun alussa. Keravan tori, joka on kadun varrella, on auki ympäri vuoden; kesällä alueella on paljon erilaisia tapahtumia, kadun varrella on myös Aurinkomäen lava jolla on usein musiikkiesityksiä. Kannattaakin ensin tarkistaa vaikkapa Keravan kaupungin sivuilta, mitkä tapahtumat ovat ajankohtaisia.

Taide- ja museokeskus Sinkka järjestää erilaisia näyttelyitä, luentoja, teatteriesityksiä ja työpajoja. Siihen kuuluvat myös Keravan taidemuseo, joka pitää vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, ja Keravan Museo joka on kaupungin historiallinen museo. Keskuksessa on myös museokauppa ja kahvila.