Author Archives: mijam

Miss Suomi voittajia

Missikisoilla on hyvin vahvat ja pitkät perinteet Suomessa ja ensimmäinen Miss Suomi -kilpailu järjestettiinkin jo vuonna 1931, jonka jälkeen kisoja on ollut liki vuosittain. Taukoa on ollut ainoastaan talvisodan aikaan vuonna 1940 sekä jatkosodan aikaan vuosina 1942 – 1944. Kilpailuissa on ensin karsivia osakilpailuja, semifinaaleita, joista sitten valitaan ne onnelliset kilpailijattaret, jotka lopulta pääsevät finaaliin taistelemaan Miss Suomen tittelistä. Tuomareina kisoissa toimii eri alojen asiantuntijoita. Tuomaristossa tulee olla molempien sukupuolien edustajia sekä yksi lehdistön edustaja. Lopputulokseen ei kuitenkaan vaikuta vain pelkkä tuomaristo, vaan kuka tahansa saa antaa äänensä puhelinäänestyksessä.

Suomesta maailmalle

beauty_contestMiss Suomi kilpailun voittajat eivät saa elämää muuttavia rahapalkintoja, vaan voittoina on lähinnä vain pieniä summia. Voittajat kuitenkin keräävät mukavan omaisuuden tekemällä erilaisia juontotöitä ja mallinhommia. Voittaja pääsee myös edustamaan Suomea vuosittain järjestettävään Miss Maailma kilpailuun. Monta missiä onkin vuosien saatossa ehditty kruunaamaan ja osa heistä on syystä tai toisesta jäänyt paremmin mieleen kuin muut.

Bea Toivonen

Keravalainen Bea Toivonen kruunattiin Miss Suomeksi vuonna 2014. Bea on ollut tuttu kasvo tv:ssä jo ennen missiksi tuloaankin. Hän jopa osallistui Dancing on Ice -jäätanssiohjelmaan vain vuotta ennen missin kruunun voittoa. Toivosen voisi sanoa kasvaneen valokeilassa, sillä hänen isänsä on tunnettu kilpa-autoilija Harri Toivonen. Hänen äitinsä Marja Kinnunen on puolestaan myös aikanaan kruunattu Miss Suomeksi. Näyttää siltä, että Bea on menestyksekkäästi kulkenut äitinsä jalanjälkiä.

Sara Chafak

Mallina työskennellyt Sara Chafak voitti missikilpailun vuonna 2012. Chafakin eksoottinen ulkonäkö on periytynyt hänen suomalaisäidiltään ja marokkolaistaustaiselta isältään. Kauniin ulkokuoren lisäksi Saralla ollut menestystä on myös hyvänä pokerinpelaajana. Hän on aikaisemmin pelannut pienempiä turnauksia, jotka on järjestetty Helsingissä. Sittemmin hän on pelannut myös Estrellas Poker Tourin (1000€+100€) pääturnauksessa Casino Barcelonassa PokerStarsin sponsoroimana. Sara Chafak valittiin mukaan myös Shark Cage –ohjelmaan, jossa pelataan miljoonasta dollarista ja, jossa vastustajina on maailman parhaita pokerin pelaajia. Voit lukea täältä nettipokerin suurimmista turnauksista.

Anne Pohtamo

Yleisön ihannetyttö Anne Pohtamo valittiin Suomen kauneimmaksi vuonna 1975. Hän menestyi myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä hänet valittiin Miss Universumiksi samana vuonna. Hän meni naimisiin nuoruudenrakkautensa Arto Hietasen kanssa ja he saivat neljä lasta. Sittemmin tämä helsinkiläinen juontaja, yrittäjä ja evankelista onkin ehtinyt tehdä kaikenlaista. Hän oli jopa ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta ei kuitenkaan tullut valituksi sillä kertaa.

Armi Kuusela

Armi Kuusela tuli Suomen neidoksi vain 17-vuotiaana vuonna 1952. Vuosi oli historiallinen siinäkin mielessä, että silloin järjestettiin ensimmäiset vaatetusyhtiö Pacific Mills perustamat Miss Universum kilpailut, jotka hän myös ajattomalla kauneudellaan voitti. Voitto ei ollut ainutkertainen vain hänelle, vaan koko sotien ja pula-ajan koettelemalle Suomelle. Kuusela nosti voitollaan Suomen maailmankartalle aivan uudella tavalla.

Myöhemmin Armi Kuusela esiintyi yhdessä Tauno Palon kanssa elokuvassa Maailman kaunein tyttö. Sittemmin hän meni naimisiin Filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja sai viisi lasta. Armi jopa esiintyi kahdessa filippiiniläisessä elokuvassa! Hän oppi myös puhumaan tagalogin kieltä, joka on yksi tärkeimmistä Filippiineillä puhuttavista kielistä.

beauty_contest

Miehensä menehdyttyä hän meni uusiin naimisiin amerikkalaisen diplomaatin kanssa. Diplomaattimiehensä kanssa hän ehti asua Espanjassa ja Turkissa, kunnes perhe vihdoin asettui Kaliforniaan. Kauneus taitaa kulkea suvussa, sillä toinen Armin tyttäristä valittiin Miss Filippiineiksi vuonna 1974.

Lola Wallinkoski (os. Odusoga)

Turkulaisen Lola Odusogan äiti on suomalainen ja isä nigerialainen. Wallinkoski kruunattiin Miss Suomeksi vuonna 1996, mutta hän on menestynyt muissakin kauneuskilpailuissa. Esimerkiksi hän sijoittui kolmanneksi Miss Universum kilpailuissa ja vuotta myöhemmin hänestä tuli Miss Skandinavia. Lola avioitui Jarkko Wallinkosken kanssa ja heillä on kaksi lasta. Missiksi tulonsa jälkeen hän on pysytellyt julkisuudessa esiintyessään mm. mainoksissa sekä juontajana useissa tv-ohjelmissa. Hän on juontanut mm. Suomen kaamein kämppä -ohjelmaa vuosina 2011 – 2012. Hänellä oli myös rooli 2012 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Vares – Pimeyden tango.

Armi Aavikko

Armi Aavikko valittiin Miss Suomeksi vuonna 1977. Armi muistetaankin parhaiten laulavana missinä, kun hän samana vuonna alkoi yhteistyöhön Dannyn eli oikealta nimeltään Ilkka Lipsasen kanssa. He kiersivät lukuisia tanssipaikkoja ympäri Suomen ja esiintyivät risteilylaivoilla. Yhdessä laulettu Tahdon sulle olla hellä ylsi jopa kultasingleksi. He esiintyivät duona monta vuotta ja levyttivät useita levyjä yhdessä.

Ulkoilmaelämää suomalaiseen tapaan

Käsitteenä ulkoilmaelämä saattaa olla hieman vieras, mutta sen sijaan käsitteet kuten ulkoilu ja luontoliikunta ovat tunnetumpia. Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luontoliikuntaan, sillä metsiä on lähes kaikkialla.

Ulkoilemaan voi lähteä kansallispuistoihin, ulkoilureiteille, saaristoon, tuntureille tai lähimetsään. Suomen luontoa voi lähteä ihastelemaan esimerkiksi kävellen tai vaikkapa pyörällä. Ulkoilureittejä seuraamalla pystyy etenemään hyvää tietä tai polkua pitkin eikä eksymisen vaaraa ole, sillä kartat ja tienviitat ovat neuvomassa, jos GPS pettää.

Jo sellaisenaan Suomen luonto on hyvin upea, mutta myös vuodenajat tuovat suurta vaihtelua ulkoiluun. Kesällä kaikki on vehreimmillään ja vedetkin lämpimät, joten ulkoilun päätteeksi tai sen aikana voi aivan hyvin käydä pulahtamassa järveen virkistykseksi.

Syksyn saapuessa ruska valtaa metsän ja se värjää metsän uuden väriseksi. Syksyn myötä saapuu myös metsästyskausi, joten metsästäjät pääsevät jännittävään jahtiin. Syksyllä voi myös metsästämisen sijaan keskittyä ennemmin maisemien ihailuun ja vaikkapa marjastukseen ja sienestykseen.

Talven aikaan lumi luo taas uudenlaisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Järven jäille pääsee luistelemaan, kunhan jään paksuus sen sallii. Monia hiihtoreittejä tehdään innokkaille hiihtäjille ja, kunhan lunta on tarpeeksi, pääsevät he hiihtämään.

Kevät tuo myös uusia tuulia ulkoilijoille, kun lumi alkaa sulaa ja aurinko paistaa entistä lämpimämmin. Luontoon pääsee taas vaeltamaan ilman erityisiä välineitä ja tarkkailemaan luonnon heräämistä talven jäljiltä. Kevät tuo myös mukanaan muuttolinnut, joten metsät ovat varmasti täynnä iloista linnun laulua.

Onko Suomessa todellakin maailman parhaimmat koulut?

Suomi on menestynyt jo useampana vuotena peräkkäin kansainvälisissä kouluvertailuissa loistavasti. Jopa niin hyvin, että mainetta niittänyt, varsin kriittisenä miehenä tunnettu Michael Moore on ottanut Suomen koulujärjestelmän mukaan uusimpaan dokumenttiinsa ”Where to invade next?”. Mutta onko todellakin niin, että Suomesta löytyvät maailman parhaimmat koulut?

Suomalaisen koululaitoksen eduksi on ehdottomasti katsottava tasapuolisuus – samaa ei voida sanoa lähelläkään kaikkien maiden koululaitoksista. Joissakin maissa ainoastaan yksityinen koulu voi tarjota lapselle menestyksekkään elämän alkeet ja julkisen koulun kasvatti ei juuri lukutaitoa pidemmälle pääse.

Suomen koululaitoksen opetussuunnitelmat ovat kansallisia, eikä niistä poiketa. Kun jokainen nassikka saa saman sisältöisen opetuksen ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen, on koulusta haltuun jäävän opin määrä pitkälle kiinni yksilöstä itsestään. Lisäksi kun opettajien tulee olla akateemisesti koulutettuja, on lasten ”tietolähteiden” taso koulusta riippumaton. Parhaimmillaan luokkakoot ovat niin pieniä, että kutakin lasta on mahdollista opettaa yksilöllisesti – ainakin jossakin määrin. Luokkakokojen pienuus johtaa myös siihen, että opettaja oppii vielä tuntemaan oppilaansa hyvin ja opettaa usein samaa ryhmää useamman vuoden ajan. Tällä luodaan hyvä pohja tulevalle opetukselle ja jatkokoulutukselle.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella suomalainen koulu antaa loistavan pohjan jatkokoulutukselle. Jatkokoulutuksen saaneita suomalaisia on joidenkin tutkimusten mukaan peräti 95 prosenttia väestöstä. Eli ainoastaan viisi prosenttia väestöstä ei ole hankkinut peruskoulun jälkeen mitään koulutusta. Vastaava koulutettujen määrä Ruotsissa on 76 % ja Yhdysvalloissa 74 %. On siis varmasti perustelua sanoa, että suomalainen peruskoulu antaa hyvät eväät jatkoon.

Herkkuja Suomesta

Kun kuulee sanaparin suomalainen ruoka, mieleen tulvahtaa ensimmäisenä ruisleipä, mustamakkara ja mämmi – nuo rukiiset, pelottavan näköiset herkkumme. Suomalainen ruoka on kuitenkin paljon muutakin, mutta myönnettäköön että vilja näyttelee suurta roolia ruokakulttuurissamme. Edelleen myös juurekset, peruna ja kaali ovat suosittuja raaka-aineita.

Itäsuomalaiseen ruokaperinteeseen on antanut vahvan vaikutteensa venäläinen keittiö. Sen perintönä Savonlinna–Lappeenranta – akselilla, ja hieman kauempanakin, herkutellaan liha- tai kasvitäytteisillä piirakoilla. Marjoista puolestaan leivotaan makeita piirakoita, kuten esimerkiksi mustikkarättänää (tunnetaan myös nimellä rönttönen), eli ruiskuoressa paistettua mustikkapiirakkaa. Eikä myöskään voi unohtaa savolaista kansallisherkkuamme, kalakukkoa, joka sisältää rukiiseen pohjaan leivottua silavaa ja pikkukalaa – ahventa tai muikkua.

Länttä kohden siirryttäessä Hämeessä sekoittuvat lännen ja idän erikoisuudet mutta perinteiset happamat piimäjuustot ovat kuitenkin alueen oma erikoisuus. Veripohjaiset ruokalajimme juontavat juurensa Pohjanmaalle, jossa on ollut runsaasti karjaa. Suomalainen klassikko, verilettu, on sekin peräisin pohjalaisesta ruokaperinteestä.

Suomalaisen ruoan kulmakiviä ovat perinteisesti olleet perunan lisäksi juurekset ja kaali. Suomalaisessa ruoassa ovat myös tärkeässä roolissa metsän antimet: marjat ja sienet, sekä riista. Puhtaasta luonnosta onkin hyvä käydä noutamassa runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja sisältäviä sieniä ja marjoja. Vapaana kasvaneen riistan liha on erityisen hyvää, eikä huonoa omatuntoa tarvitse potea.

Modernit tendenssit ja maailman ruokatrendit saavuttavat myös suomalaiset ruoanlaittajat nykyisin nopeasti. Kuitenkin tuntuu siltä, että perinteiset suomalaiset maut ovat pitäneet pintansa tai jopa nostaneet suosiotaan viime aikoina. Lieneekö yleisellä maailmantalouden tilanteella asiaan oma vaikutuksensa vai liekö sattumaa. Kukapa tietää, mutta aito suomalainen ruoka on parhaimmillaan puhdasta, tuoretta ja yksinkertaisuudessaan herkullista!

Kesälomamatkan erilaiset kohteet

Kesäinen Suomi tarjoaa silmäniloa ja nähtävyyksiä kaikenlaiseen kokemisen ja näkemisen nälkään. Luontoa rakastaville pohjoisen karu luonto ja tunturit ovat ainutlaatuinen elämys, kun taas kulttuurielämyksiä kaipaavalle kaupunkiemme historiasta löytyy mielenkiintoisia kohteita.

Listasimme neljä erilaista, ehdottomasti tutustumisenarvoista kohdetta ympäri Suomea. Lisää kohteita löydät helposti myös hakukoneiden avulla verkosta.

Aboa Vetus & Ars Nova, Turku

Aboa Vetus & Ars Nova on erikoinen museo keskellä Turkua. Vierailija pääsee sukeltamaan Suomen vanhimman kaupungin historiaan maanalaisen rauniokorttelin avulla. Arkeologinen kaivaus paljasti uskomattoman upean ja hyvin säilyneen vanhan korttelin, josta tehtiin nähtävyys. Museoon on helppo löytää, se sijaitsee aivan Aurajoen kupeessa, keskellä kaupunkia.

Bomban talo, Nurmes

Bomban talo on osa Bomban karjalaiskylän nähtävyyksiä. Kylä esittelee perinteistä karjalaista rakentamista ja ruokakulttuuria. Bomban talo on kopio vuonna 1855 rakennetusta karjalaistalosta. Sen sijaitsi kauniin Pielisen rannalla ja koristeellisuus ovat näkemisen arvoisia.

Harjun Vesilinna, Jyväskylä

Jyväskylän sydämessä on kaunis harjualue, jolla sijaitsee muun muassa kaupungin urheilukenttä ja Vesilinna. Vesilinna on vuonna 1952 valmistunut alun perin vesi- ja näköalatorniksi rakennettu jykevä tiilirakennus, jonka katolta kesäisin soitetaan joka ilta klo 20 niin kutsuttu iltasoitto.

Valtionhotelli, Punkaharju

Punkaharjun Valtionhotellilla on pitkä historia. Alun perin vuonna 1845 Nikolai I:n metsänvartijan taloksi rakennettu ja sittemmin runsaasti laajennettu rakennus on kokenut monenlaisia vaiheita. Rakennus toimii edelleen hotellina ja on ehdottomasti hurmaavan kaunis nähtävyys. Jättimäinen pitsihuvila sijaitsee upeissa maisemissa Punkaharjun harjualueella.

Jääkiekko pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulta löytyy kaksi nykyisin SM-Liigassa pelaavaa joukkuetta, HIFK ja Espoon Blues. Helsinkilänen Jokerit siirtyi KHL:ään, kun Hjallis Harkimo päätti myydä joukkueen suomalaisvenäläiselle Gennadi Timtsenkolle. Tämän jälkeen narriseura onkin niittänyt menestystä KHL:n Bobrov-divisioonassa, jonka joukkue voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolelta tulevana joukkueena. Vantaaltakin löytyy jääkiekkoseura, Kiekko-Vantaa, joka pelaa SM-Liigasta yhtä alemmalla sarjatasolla, Mestiksessä.

Suomen SM-Liigassa pelaava HIFK on sarjatasollaan pelaavista joukkueista vanhin. Joukkue oli mukana jo vuoden 1928 SM-sarjassa. Kaudesta 1975-1976 joukkue on ollut mukana SM-sarjassa ja onkin yksi neljästä joukkueesta, joka on ollut tauotta sarjassa tuosta kaudesta lähtien. HIFK:n kotihalli on Töölössä Nordenskjöldinkadulla sijaitseva Helsingin jäähalli. Jokereiden ja HIFK:n ottelut olivat, ensiksi mainitun joukkueen vielä pelatessa Suomen sarjassa, odotettuja kohtaamisia. Vaikka helsinkiläiset jääkiekkofanit ovat saaneet kaksi suurta joukkuetta kotikaupunkiinsa, ei molempien kannattaminen ole missään tapauksessa ollut vaihtoehto. Suosikkijoukkue polveutuu isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Jokerien siirtyminen KHL:ään poisti tietysti herkullisen paikalliskamppailuasetelman, mutta uskollisimmat Jokeri-kannattajat seuraavat suosikkijoukkueensa uraa myös itärajan takana. Ja onpa faneilla tosiaan syytä ylpeyteenkin, sillä joukkueen ura on kulkenut KHL:n läntisessä divisioonassa melko mukavasti. Kun Jokerien ilmoitettiin siirtyvän KHL:ään, alkoi spekulaatio siitä, saadaanko Espoon Bluesista samantyyppinen vastustaja HIFK:lle kuin Jokerit olivat ja siirtyvätkö Jokerikannattajat kannustamaan Bluesia SM-liigan voittoon. Nyt muutama vuosi KHL-uutisen jälkeen voidaan sanoa, etteivät Jokeri-kannattajat ainakaan suurissa määrin ole vaihtaneet leiriä, eikä Bluesin ja HIFK:n peleihin ole saatu aivan samanlaista sähköä kuin Jokerit-HIFK-kamppailuissa nähtiin.

Urheilu Suomessa

Suomalaista urheilua voidaan tarkastella joko kilpaurheilun, penkkiurheilun tai kuntourheilun kannalta. Penkkiurheilu on tuttua hommaa monelle suomalaiselle, kukapa ei olisi jännittänyt leijonien puolesta jääkiekon MM-kisoissa tai seurannut Kimi Räikkösen taistoa F1-kisoissa. Kuntourheilusta taas tiedetään ainakin se, että kävely- tai juoksulenkkeily on yksi suosituimmista liikuntamuodoista, ehkäpä jopa yksi kaiken kaikkiaan suosituimmista harrastuksista. Kilpaurheilu on sitten aivan oma lukunsa, joka on joidenkin lajien osalta melkoisen synkkää seurattavaa.

Kun suomalaiset urheilijat alkoivat kirjoittaa nimiään historiankirjoihin, elettiin maassamme huippu-urheilun kulta-aikaa. Nykypäivänä, kun jo yhdenkin olympiamitalin saavuttaminen on maallemme varsin positiivinen ennuste kesäolympialaisissa, on melkoisen mielenkiintoista katsahtaa hiukan taaksepäin ja huomata, että Suomi oli vuosien 1908 ja 1936 välillä olympiamitalitaulukon neljäntenä. Toki paljon on muuttunut maailmassa niin poliittisesti kuin urheilullisestikin noista ajoista.

Paini ja yleisurheilu olivat suomalaisen urheilun kultakaivoksia kesälajien osalta, kun maamme huippu-urheilukenttä alkoi kehittyä. Sittemmin mukaan on tullut monenlaisia lajeja, kuten lumilautailu vuosituhannen alussa. Kesälajeista keihäänheitto on pysynyt suomalaisten pelikenttänä, kun taas Paavo Nurmen, Lasse Virénin ja muiden juoksijasuuruuksien jälkeen kestävyysjuoksussa ei ole enää saavutettu samanlaista menestystä.

Talvilajeissa suomalaiset ovat pärjänneet varsin hyvin niin jääkiekossa kuin hiihdossa ja mäkihypyssäkin. Myös yhdistetty on ollut varsin vahva laji jo aiemmin mainitun lumilautailun lisäksi. Jääkiekko on suuren yleisön suosikkilaji, jonka kahta maailmanmestaruutta on vuosina 1995 ja 2011 juhlittu varsin railakkaasti useamman päivän ajan. Suomalaiset hiihtäjät ovat nostaneet profiiliaan parin viimevuoden aikana, kun arvokisamitaleillakin on saatu taas herkutella surullisen kuuluisten Lahden vuoden 2001 doping-käryjen jälkeen. Mäkihyppy sitä vastoin ei yhdistetyn tavoin ole entisellä tasollaan. Janne Ahosen viiden mäkiviikon voittoputki ja Samppa Lajusen Salt Lake Cityn kolme olympiakultaa ovat enää vain haaleita muistoja.

Kesän parhaat tapahtumat

Kevään ja kesän kattaus Suomen suurimmista tapahtumista sisältää paljon kulttuuria. Olemme poimineet muutaman huipputärpin ympäri Suomen kesän ja alkusyksyn tapahtumakirjosta.

Tammerkosken sillalla 1.7.–8.7.

Tammerkosken sillalla on koko perheelle suunnattu kaupunkitapahtuma keskellä Tamperetta. Ilmaista päiväohjelmaa löytyy kaikkiin makuihin, myös perheen pienimpien. Musiikilla on suuri rooli tässä tapahtumassa, sillä löytyypä Tammerkosken sillalta myös yhteislaulutilaisuuksia.

Helsinki Pride -kulkue ja puistojuhla 2.7.

Helsingissä vietetään Pride-viikkoa 27.6.–3.7. Viikon huipennus on lauantaina järjestettävä Helsinki Pride –kulkue ja puistojuhla. Tapahtuma on Suomen suurin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Tapahtuma on kaikille avoin.

Kotkan Meripäivät 28.–31.7.

Kotkan meripäivät on perinteikäs tapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1962.

Meripäivillä on lähes 200 erilaista tapahtumaa ja kymmeniä konsertteja. Meripäivien perinteisimpiä tapahtumia ovat Merimarkkinat ja avajaisparaati. Ohjelmaan kuuluu myös Meripäiväareena eli kolmipäiväinen musiikkitapahtuma, jonka esiintyjäkattaus tänä vuonna sisältää kotimaamme suosituimpia esiintyjiä. Monipuolinen ohjelmatarjonta sekä merellinen ja kansainvälinen tunnelma antavat puitteet viihtyä tässä tapahtumassa.

Habitare 7.9. – 11.9.

Habitare on Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma. Tapahtuma käynnistyy syyskuun 7. päivä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma on massiivinen paketti kaikkea mahdollista, mikä liittyy sisustamiseen hifi-tarjonnasta huonekaluihin ja seinämaaleihin.

Edellä mainittujen lisäksi Suomesta löytyy koko joukko musiikkifestivaali-, kesäteatteri-, urheilu- ja lastentapahtumia. Koska makuasioista ei kannata kiistellä ja jos näistä mikään ei ole makuusi, käy katsomassa koko paletti täältä: tapahtumainfo.fi

Keravalainen jääkiekko

Keravalla toimii kaksi jääkiekkoseura KJT Hockey. Se on jääkiekon harrastamiseen ja valmentamiseen keskittynyt seura, josta pelaajat joilla on valmiuksia ammattilaisiksi voivat siirtyä joukkuepelaajiksi: seuran edustusjoukkueita ovat HC Keski-Uusimaa, KJT Tuuski, joka pelaa Suomisarjassa ja KJT Naiset, joka pelaa naisten SM sarjassa. KJT Naiset ei ole viime aikoina menestynyt kovin hyvin.

HC Keski-Uusimaa, usein lyhennettynä HCK, pelaa Suomen toiseksi korkeimmassa sarjassa, Mestiksessä, jossa se on nyt sijalla 5. Sekä Mestiksen että Valioliigan otteluista voi lyödä vetoa betsafe.com sivustolla, ja Mestiksen otteluita voi seurata Elisa Viihteen kanavalta. Joukkueen tunnus on valkoinen leijonanpää oranssi-sinisellä taustalla: värit ovat siis samat kuin Tapparan.

Jokipoikia vastaan marraskuussa käydyssä ottelussa tähtipelaajaksi nousi HCK:n vasen laitahyökkääjä Kristian Ruisma, joka teki ensimmäisen voittomaalin. Rumiakin otteita käyttänyt Jokipojat hävisi ottelun 4-2, hyvästä aloituksesta huolimatta: voitto oli jo neljäs peräkkäinen keravalaiselle joukkueelle. Sarjassa HCK otti neljän pisteen keulan Jokipoikiin nähden.

Pistepörssissä Kristian Ruisma on HCK:n menestynein pelaaja. Muutaman sijan hänen jälkeensä löytyy Roope Ranta, joka teki Jokipoikia vastaan käydyn ottelun viimeisen maalin.

Entä mikä on historia HCK:n takana?

Jos sukelletaan oikein syvälle nimen taakse, päädymme 60-luvulle ja Keravan Pallokerhon nimellä aloittaneeseen joukkueeseen. Vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin alettiin puhua jo jääkiekkokulttuurista, kun Keravan Shakersiksi nimetty joukkue, joka irroitettiin Pallokerhosta, lähti kehittämään toimintaa eteenpäin. Shakers pelasi nykyistä Suomi-seuraa vastaavassa liigassa jo 80-luvun lopussa, mutta taloudelliset ongelmat lopettivat miltei koko jääkiekon pelaamisen Keravalla. Mutta joukkueen ja taustahenkilöiden avulla nousi Sherwood Playboys kuin tuhkasta ja jääkiekko sai jatkua Keravalla. Eikä aina niin ryppyotsaisesti, joukkueessa nimittäin jaettiin vuosittain The Karvaisin selkä-trophy.

Joukkueen nimi vaihdettiin vuonna 2004 kuitenkin HC Keravaksi ja alettiin puhua lyhenteistä HC ja HCK. Joukkueen vanhaan logoon on otettu mallia NHL-joukkue New York Rangersilta. Logon kirjaimet tulivat ensin sanoista ”Kerava, Järvenpää, Tuusula” mutta ne voidaan myös ajatella ”Keskiuusmaalaista Jääkiekkoa Tunteella” ja tämä kuvastaakin hyvin sitä intohimoa, jolla pelaajat joukkueeseen suhtautuvat. Uusi logo otettiin käyttöön vuonna 2011.

Urheilua Keravan seudulla

Keski-Uudellamaalla voi harrastaa kaikkia Suomessa yleisiä lajeja, joskin laskettelupaikat ovat aika harvassa. Jääkiekko on suosittu laji, kuten kaikkialla, ja talviurheilulajeista myös murtomaahiihdolle on hyvät mahdollisuudet. Keravalla on myös tekolumilatu. Oulussa syntynyt mutta järvenpääläistynyt Ossi Kanervo on lupaava jäätanssija, joka on muun muassa sijoittunut hyvin Finlandia Trophy-kisassa parinsa Henna Lindholmin kanssa. Keravalla on oma jäähalli, jossa harjoittelumahdollisuudet löytyvät myös harrastelijoille.

Uimiseen on Suomessa yleensä hyvät tilat, ja Keravallakin on uimahalli. Keravan Uimarit Ry keksittyy erityisesti nuorisotyöhön, ja järjestää uimakilpailuja ja –kouluja: Luonnonrantojen suhteen Keravaa ei ole juuri siunattu, tosin lähikunnissa uimarantoja löytyy. Savinen Keravanjoki on uimakelpoinen, mutta kapea ja sameavetinen.

Keravalla toimii naisten korisliigan joukkue Kerava Energia Team. Joukkueessa on monia ulkomaillakin kokemusta saaneita pelaajia, kuten Yhdysvalloissa pelannut ghanalaissyntyinen Rosetta Adzasu. Rosetta on ennen Keravaa pelannut Washington Staten joukkueessa. Koriskauden 2013/14 avausottelussa Forssan alkua vastaan loistivat myös Mollie Williams ja Rosa Pakarinen, ja jännittävä ottelu päättyi täpärästi Keravalaisten voittoon.

Kamppailulajit ovat hyvin edustettuina, Keravalta löytyy korealaisten Han Moo Do ja Tae Kwon Do –lajien seurat, samoin Thai-nyrkkeilyn. Jo vuonna 1980 perustettu Keravan Nyrkkeilijät Ry tarjoaa mahdollisuudet kuntonyrkkeilyn harjoitteluun, mutta sillä on myös kattava aikataulu kilpanyrkkeilyn pariin pyrkiville.

Joukkuelajeista jääkiekon ohella jalkapallolla ja pesiksellä on omat seuransa Keravalla. Esimerkiksi nuorten ja lasten jalkapalloseura Keravan Pallo -75 on Uudenmaan suurimpia nuorten urheilujärjestöjä, jolla on 800 pelaajaa kirjoissaan! Valmentajiakin on rekisteröity 200.